Ulkoministeri Valtosen puhe holokaustin uhrien muistopäivän tilaisuudessa 25.1.2024

Ulkoministeri Elina Valtosen juhlapuhe holokaustin uhrien muistopäivän tilaisuudessa Helsingin synagogassa 25.1.2024

Arvoisat

Holokaustin uhrien muisto –yhdistyksen jäsenet,

Helsingin juutalaisen seurakunnan jäsenet,

Romaniyhdistyksen jäsenet,

Diplomaattikunnan edustajat,

naiset ja herrat,

On ilo ja kunnia saada osallistua Suomen hallituksen edustajana Holokaustin uhrien muistopäivän tilaisuuteen. Muistaminen on tärkeää paitsi holokaustin uhrien myös meidän itsemme vuoksi. Menneisyyden tapahtumat, historian synkimmätkin hetket, ovat merkityksellinen osa nykyhetkeä. Niiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta niiden toistamiselta voidaan välttyä. Holokaustista selviytyneiden määrä keskuudessamme vähenee vuosi vuodelta. Heitä ja heidän omaisia painaa huoli siitä, ettei menneisyyden virheistä opita ja että unohduksen jälkeen julmuudet voivat toistua. (Lisää…)

Vainojen uhrien muistopäivän nimi muutetaan holokaustin uhrien muistopäiväksi

Valtioneuvoston kanslia on 23. tammikuuta päättänyt, että Suomi siirtyy käyttämään 27. tammikuuta 2024 alkaen vainojen uhrien muistopäivästä kansainvälisen käytännön mukaista nimitystä holokaustin uhrien muistopäivä. (Lisää…)

Nena Kafka in memoriam

KANGASKAUPPIAS Nena Kafka (o.s. Szlezynger) kuoli Helsingissä 24. joulukuuta 2023. Hän oli 96-vuotias, syntynyt Koziegłowyssä, Puolassa 3. helmikuuta 1927.

KESÄLLÄ 1945 Helsingin Keskuskadulla sijaitsevaan Bernhard Blaugrundin kangastukkuun saapui kirje Ruotsin Ramlösasta. Natsien keskitys- ja kuolemanleireiltä elossa selviytyneitä oli tuotu Ruotsiin toipumaan. Bergen-Belsenistä eloonjäänyt Nena Szlezynger muisti enonsa Helsingin-osoitteen ja lähetti kirjeen toivoen, että saisi yhteyden sukulaisiinsa.

Takana olivat saksalaismiehityksen juutalaisvainot, vuodet pakkotyötä Neusalz an der Oderissa, sodan loppuvaiheen kuolemanmarssit, sairastuminen lavantautiin. Veljet oli määrätty pakkotyöhön heti sodan alussa. Isä ja sisko tyttärineen murhattiin Auschwitzissa. (Lisää…)

Kannanotto Hamasin terrori-iskuun

KANNANOTTO 12.10.2023, julkaisuvapaa heti

HUM murheellisena tapahtumista Israelissa jyrkästi tuomitsee terroristijärjestö Hamasin hyökkäykset juutalaisia rauhanomaisia siviilejä kohtaan ja näiden suojattomien ihmisten raan ja silmittömän murhaamisen.

Hamasin tekojen kohteena ovat olleet nimenomaan juutalaiset. Murhat ovat selvästi rasistisia luonteeltaan. Yli tuhannen juutalaisen kuolema on pahin juutalaisiin kohdistunut tuhotyö sitten toisen maailmansodan.

Juutalaiset Euroopassa eivät koskaan ole olleet uhka ympäristölleen. Tällä hetkellä suurin juutalaisiin kohdistuva uhka Euroopassa ovat islamistiset ääriainekset.

Olemme nähneet ääri-islamistien mielenosoituksia, joissa juhlitaan juutalaisten murhaamista. Suomessa nämä ääriainekset ovat toimineet aggressiivisesti juutalaisia symboleja kantavia henkilöitä kohtaan.

Juuri nyt on enemmän kuin koskaan tärkeää, että juutalaisia myös Suomessa suojellaan heihin kohdistuvalta vihalta ja rasismilta.

Tiedot: Pj Kimmo Sasi, kimmosasi@gmail.com, 050 5113148

Holokaustin uhrien muisto ry:n kannanotto hallituksen tiedonantoon

Hallituksen rasismin vastainen tiedonanto loikka eteenpäin antisemitismin torjunnassa

Antisemitismi on rasismin pitkäaikaisin, vakavin ja synkin muoto. Sen vuoksi kuusi miljoonaa juutalaista murhattiin vain 80 vuotta sitten. Antisemitismin lähteet ovat äärioikeistossa, äärivasemmistossa ja ääri-islamismissa. (Lisää…)

Minun kansani holokaustin uhreina

Maailman yksi julmista ja laajimmista ihmisoikeusrikkomuksista on Natsi-Saksan toteuttama holokausti. Tuon ideologian seurauksena murhaamalla hävitettiin rodulliseen alkuperään perustuen 6 miljoonan juutalaisten lisäksi karkeasti arvioiden lähes 1-1,5 miljoonaa romania. Arvio on karkea sen tähden, että siinä missä juutalainen vähemmistö numeroitiin, romaneita ei laskettu edes sen arvoiseksi, että heidät olisi numeroitu. He muuttuivat vain tuhkaksi ja osa kuoli lääketieteen nimissä tehdyissä kokeissa ja loput tapettiin vain urheilun ja huvin vuoksi. (Lisää…)

Muistokirjoitus: Dan Kantor 1955–2023

HELSINGIN juutalaisen seurakunnan asiamies Dan Kantor kuoli 67-vuotiaana Helsingissä 12. huhtikuuta 2023. Hän oli syntynyt Hyvinkäällä 8. kesäkuuta 1955. (Lisää…)

Kiasma-boikotti päättyi

Ns. taidetyöläisten ryhmä Eero Yli-Vakkurin johdolla on lopettanut Kiasma-työnseisauksensa (HS 28.4.). Alun perin nämä henkilöt vaativat, että Chaim ”Poju” Zabludowiczin on erotettava Kiasman tukisäätiön hallituksesta. Tämä oli boikotin perusvaatimus (Voima-lehti 7.10.2022). Lakon lopettamista perustellaan nyt kuitenkin sillä, että Kansallisgallerian hallitus on hyväksynyt uudistetut yksityisen rahoituksen eettiset ohjeistukset. Boikotti siis loppui ja Zabludowicz jatkaa tukisäätiössä kuten ennenkin. (Lisää…)

Uusia jäseniä HUMin hallitukseen

Holokaustin uhrien muisto ry:n vuosikokous pidettiin Kansallisarkistossa 17.5. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa painotettiin aiempaa vahvemmin romanien holokaustiin liittyvää tutkimusta ja muistamista. Tämä näkyi myös henkilövalinnoissa, kun yhdistyksen hallitukseen valittiin uusina jäseninä Euroopan romaniforumin (ERTF) puheenjohtaja ja HUMin perustajajäsen Miranda Vuolasranta sekä Suomen Romanifoorumin edellinen puheenjohtaja, TKI-asiantuntija ja lehtori Mertsi Ärling. (Lisää…)

Pj. Kimmo Sasi: Perustuslakivaliokunta pelasti ihmisoikeudet

Helsingin Sanomat julkaisi Holokaustin uhrien muisto ry:n puheenjohtaja Kimmo Sasin mielipidekirjoituksen 1.3.2023:

Perustuslakivaliokunta pelasti ihmisoikeudet

VAALIKAUDEN tärkein ihmisoikeusratkaisu tehtiin perustuslakivaliokunnassa 16. helmikuuta. Valiokunta totesi, että eläinsuojelulain on mahdollistettava sekä juutalainen että islamilainen teurastustapa. (Lisää…)